Suomen Rakuunarykmentin soittokunta perustettiin Lappeenrantaan 1890. Autonomian aikana se oli ainoa suomalainen ratsastava soittokunta. Se oli kokoonpanoltaan vaskisoittimista muodostettu, soinniltaan trumpettivoittoinen torvisoittokunta, joka siten erottui pehmeäsointisimmista "jääkärisoittokunnista".
Suomen Rakuunarykmentin soittokunnan ensimmäinen kapellimestari oli suomalaisen sotilasmusiikin merkkihenkilö – Aleksei Apostol, josta tuli myöhemmin itsenäisen Suomen armeijan ensimmäinen ylikapellimestari.
Kun Suomen armeijaa vuonna 1918 muodostettiin, oli maassamme kolme ratsuväkirykmenttiä, joista jokaisella oli oma soittokuntansa. Vuonna 1921 suomalainen ratsuväki yhdistettiin Lappeenrantaan Ratsuväkiprikaatiksi. Prikaatin esikuntaan perustettiin soittokunta, johon soittajat otettiin helsinkiläisestä Uudenmaan Rakuunarykmentin soittokunnasta sekä hämeenlinnalaisesta Hämeen Ratsurykmentin soittokunnasta. Soittokunnan ensimmäinen kapellimestari oli August Huttunen, josta tuli 1944 Puolustusvoimien ylikapellimestari. Ratsuväkiprikaati oli 1920- ja 1930- luvulla suomalainen eliittiaselaji. Sen soittokunta oli musiikkinsa lisäksi komeaa katseltavaa luurankotakeissaan ja punaisissa "hurmahousuissaan". Tämä asu on edelleen käytössä nykyisen Rakuunasoittokunnan perinne- ja edustuspukuna.
