Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan historiaa

Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan ensimmäinen ikäluokka (PvVmSK1) astui palvelukseen noudattaen sille määrättyä palveluaikarytmiä ensimmäisenä maaliskuuta vuonna 1990. Saman vuoden kesäkuussa järjestettiin ensimmäinen Hamina Tattoo Kansainvälinen Sotilasmusiikkitapahtuma.

Varusmiessoittokunnan valmistelu – Juhani Leinonen

Monien neuvottelujen jälkeen uuden soittokunnan nimeksi vahvistettiin Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta, vaikka Pääesikunta pitkään käyttikin työnimenä Haminan soittokuntaa. Perustelin käyttöön lopulta otettua nimeä soittokunnan valtakunnallisuudella ja sillä, että koko Suomen tulisi kokea soittokunta omakseen esiintymisten tilaajina ja käyttäjinä, sekä varsinkin varusmiehiä rekrytoitaessa. Varusmiessoittajien palvelusaika määriteltiin 270 vuorokaudeksi ajoittuen siten, että soittokunta oli esiintymiskelpoine 4.6. Puolustusvoimien lippujuhlapäivänä ja kotiutui 6.12. itsenäisyyspäivän esiintymisten jälkeen. 

Varusmiesten valinta tehtiin sitten Lahdessa 24. - 28. heinäkuuta 1989 pidetyissä ensimmäisissä pääsykokeissa ja täydentävissä kokeissa elokuun neljäntenätoista Haminassa. Valintakokeita johti ylikapellimestari Teuvo Laine, sekä musikaalisuustestejä ja soittokokeita valvoivat soittokunnan päällikkö musiikkimajuri Pekka Repo, musiikkikapteeni Harri Saksa jo soittokunnan kapellimestariksi valittuna, sekä soittokunnan vääpeli ylivääpeli Mauno Seppälä ja lyömäsoitinasiantuntijana ylivääpeli Janne Siniketo sotilasmusiikkikoulusta. Järjestelytehtävissä toimi lisäksi jo sotilaskouluttajaksi valittu sotilasmestari Ossi Aisamaa, mutta toinen sotilaskouluttaja vääpeli Reima Uusitalo oli juuri siirtynyt Haminasta Turkuun soittajaksi ja tuli tehtäväänsä sieltä varsinaisen toiminnan ja koulutuksen alkaessa. Sotilaspsykologian laitokselta testaajana oli Riitta Ruotsalainen, jonka kanssa haastattelimme kaikki pyrkijät ja teimme yhteenvedon tuloksista.

Esiintymisasu tuli sittemmin pukusuunnittelija Sari Länsiluodon suunnittelemana
hyvin alkuperäisen kaltaisena käyttöön vuonna 1992. Kun ensimmäisen varusmiessoittokuntaikäluokan
esiintymistilaukset tulivat käsitellyiksi, oltiin valmiita Puolustusvoimien
Varusmiessoittokunnan varsinaisen toiminnan käynnistämiseen. Joulukuussa saapui
myös Ruotsin Maavoimien komentajalta virallinen kutsu Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnalle
osallistumiseen Swedish Army Tattoo 1990 – tapahtumaan, jota esiintymismatkaa
tosin oli jo syksystä lähtien vähitellen valmisteltu.

Ensimmäinen Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta aloittaa toiminnan vuoden 1990 alussa lopetti Kymen Jääkäripataljoona toimintansa itsenäisenä joukkoosastona Haminassa siirtyen Karjalan Prikaatin joukko-yksiköksi Valkealan Vekaranjärvelle ja sen kasarmit otti käyttöönsä aiemmin Kouvolassa toimineen Salpausselän Ilmatorjuntapatteriston varaan muodostettu Kymen Ilmatorjuntarykmentti. Kymen Ilmatorjuntarykmentin yhdeksi esikuntapäällikön alaiseksi perusyksiköksi perustettiin Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta ja sen ensimmäiset varusmiehet aloittivat palveluksensa maaliskuun ensimmäisenä päivänä. Varusmiesten saapuessa palvelukseen voitiin heille jakaa taulukkomuotoinen suunnitelma koko palvelusajasta, sisältäen jokaisen päivän koulutuksen, harjoittelun ja esiintymiset. 

Kaikki 43 varusmiestä saapuivat määräysten mukaisesti ja ensimmäisen aamun palvelus voitiin aloittaa suunnitellusti. Ensimmäinen palveluspäivä kiinnosti melkoisesti myös tiedotusvälineitä, joten haastatteluja annettiin lehdistölle, sekä radiolle ja televisiolle suorassa lähetyksessä ja nauhoituksissa. Haastateltavina olivat henkilökunta ja juuri palvelukseen tulleet varusmiehet, joten tapahtumaa esiteltiin kaikilta näkökulmilta suomeksi ja ruotsiksi. 

Varusmiessoittokunnan sotilaskoulutus painottui kolmen ensimmäisen kuukauden ajalle, mutta jo kolmantena palveluspäivänä jaettiin soittimet ja sijoitettiin soittajat omille paikoilleen soitto-osastoihin. Kuviomarssiharjoittelun perusteetkin aloitettiin jo yhdeksäntenä päivänä, joten uudet varusmiehet oppivat tietämään palveluksen koko sisällön, sekä saamaan siihen tuntuman jo palveluskauden alussa Koulutus- ja soitto-osastot olivat samat 1. ja 2. osasto, joista muodostui koko soittokunta. Kouluttajilla; sotilasmestari Ossi Aisamaalla ja vääpeli Reima Uusitalolla oli koulutuksessa johdettavinaan omat osastot; jotka sitten soittotehtävissä olivat musiikkikapteeni Harri Saksan ja Juhani Leinosen johdettavina, musiikkimajuri Pekka Revon ollessa koko soittokunnan päällikkönä ja kapellimestarina.

Varusmiehet vannoivat sotilasvalan rykmenttinsä vuosipäivänä 4. toukokuuta ja suorittivat taistelijan tutkinnon 22. - 23. toukokuuta. Esiinnyimme soittokuntana tietenkin rykmentin vuosipäivänä, jolloin paraatissa esiintyneet soittajat vannoivat sotilasvalan. Rykmentin ohimarssin
aikana soitimme Ylös ympyröistä ja soittokunnan omaan ohimarssiin musiikki vaihtui lauletuksi
Sillanpään marssilauluksi. Soittokunnan esiintyminen kirvoitti ohimarssia seuranneiden
raikuvat suosionosoitukset.

Ensimmäinen varusmiessoittokunnan esiintyminen oli oman joukko-osaston alokkaiden
tulojuhla maanantai-iltana 12. maaliskuuta.

Varusmiessoittokunnan kuviomarssiesitys Inkeroisissa 29.5.1990 oli aivan varmasti paras milloinkaan tehdyistä, sillä se oli aivan ensimmäinen.

Ensimmäinen Hamina Tattoo

Hamina Tattoo Sotilasmusiikkipäivien valmistelut käynnistyivät täysipainoisesti kesästä
1989 alkaen kaupungin johtavista virkamiehistä ja poliitikoista kootun projektiryhmän johdolla.

Odotettu ja innolla valmisteltu Haminan Sotilasmusiikkipäivät, ensimmäinen Hamina Tattoo, alkoi vuoden 1990 viikon n:o 24 myötä varusmiessoittokunnan torikonsertilla, marssilla Kaupunginmuseolle ja siellä sotilasmusiikkinäyttelyn avauksella ja äänilevyn julkistamisella. Hamina tunnettiin sotilasmusiikkitapahtumastaan ainakin siitä tehdyn televisio-ohjelman ja esiintyneiden soittokuntien kautta. Ensimmäiset Tattoot pääesityksineen Haminan ulkosatamassa vakiinnuttivat kansainvälisen sotilasmusiikkitapahtuman aseman suomalaisten kesäjuhlien joukkoon ja Hamina Tattoon 1996 yhteydessä esiteltiin kutsutuille jo seuraavan tapahtuman pääesityspaikkaa Hamina
Bastionia rakennustyömaana.

Syyskauden merkittävin esiintymismatka tehtiin Ruotsiin Swedish Army Tattoo – tapahtumaan, joka esiintymismuodoin ja järjestelyin oli tietenkin paljon Hamina Tattoon tyyppinen. Soittokunta menestyi jälleen hyvin kansainvälisessä joukossa ja varsinkin laulaen esitettyä Sillanpään marssilaulua hämmästellen kehuttiin lehdistössä.

Ensimmäisen varusmiessoittajaikäluokan loppujakso sujui monien alueellisten esiintymisten lisäksi soittokunnan äänitteen harjoittelussa ja äänittämisessä, televisiokonsertin valmistelussa ja taltioinnissa MTV:lle, omissa konserteissa Vehkalahdella ja Haminassa, sekä lopuksi esiintymisissä valtakunnallisessa itsenäisyyspäivän paraatissa Mikkelissä. 

Ensimmäinen varusmiessoittokuntaikäluokka osoitti toiminnallaan pelkästään varusmiehistä koostuvan soittokunnan tarpeellisuuden ja monipuolisen käyttökelpoisuuden, joten toiminnan jatkuminen oli itsestään selvää. 

Soittokunta esiintyi joka vuosi Lieksan Vaskiviikoilla ja siellä aina oman konsertin lisäksi tapahtuman avajaisissa. Tutuiksi tulivat myös Down By The Laituri Turussa, Tangomarkkinat Seinäjoella, Poikkinainti Pellossa, Puhallinmusiikkipäivä Noormarkussa, Musiikkijuhlat Kangasniemellä, sekä Pori Jazz ja käytiinpä esiintymässä Savonlinnassa vuosittaiseksi tarkoitetun Kansanvallan päivän pääjuhlassakin, joka tosin jäi ainutkertaiseksi.

Soittokunta esiintyi myös monissa suurissa urheilukilpailuissa, joista minulle on jäänyt muistoesineiden joukkoon ainakin Suomi-Ruotsi – yleisurheilumaaottelun muistomitali. Kansainvälisten sotilasmusiikkitapahtumien lisäksi haminalaiset varusmiessoittokuntaikäluokat osallistuivat Puolustusvoimien kansallisiin Tattoo - kiertueisiin 1993 ja 1995, joissa toimin omassa tehtävässäni marssikapellimestarina osallistuen vähäisessä määrin ensimmäisen tapahtuman valmisteluihin ja suunnitteluunkin. Englannissa kuviomarssia opiskellut Kaartin Soittokunnan kapellimestari Raine Ampuja oli kiertueiden suunnittelija, harjoittaja, toteuttaja ja ohjaaja. Varusmiessoittokunnat tekivät Haminassa palvelusjaksonsa loppupuolella omat äänitteensä, sekä esiintyivät televisio-ohjelmissa. 

Ensimmäinen varusmiessoittokunta esitti kuviomarssiohjelmaansa mm Hamina Tattoossa ja Swedish Army Tattoossa. Ensimmäisen ja toisen varusmiessoittajaikäluokan rumpukoulutuksen käynnistäjänä ja koulutuksen perusteiden luojana kaksipäiväisien tiiviiden koulutusperiodien ajan oli ruotsalainen kapteeni Tommy Törner. Tommyn merkitys Puolustusvoimien Varusmiessoittokunnan rumpukoulutukseen ja kuviomarssiin on huomattava. Kuviomarssikoulutus jatkui hieman kehittyneenä toisessa soittokunnassa ja merkittävä kehitystekijä oli ensimmäisen soittokunnan kasvatin kersantti Hans Lehtisen osallistuminen kuviomarssin suunnitteluun ja kouluttamiseen.

Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta osallistui myös joihinkin valtiollisiin tilaisuuksiin.

Varusmiessoittokunta näkyi ja kuului Haminassa, ollen kaupungin kulttuurilaitoksena ylivoimainen ykkönen, saaden kaupunkilaisten jakamattoman suosion ja henkisen tuen. Soittokunta siirtyi Lahteen Hennalan varuskuntaan siten, että vuoden 1996 soittajaikäluokka astui sinne palvelukseen. Puolustusvoimien Varusmiessoittokunta syntyi osaksi Kymen Ilmatorjuntarykmenttiä, siirrettiin Hämeen Rykmentin yhteyteen Lahteen ja sen tultua lakkautetuksi vuonna 2014 edelleen Panssariprikaatiin Hämeenlinnaan (Parola), kun Kymen Ilmatorjuntarykmentin vaiheet jatkuivat Karjalan Prikaatin joukkoyksikkönä Vekaranjärvellä.