Sotilasmusiikin historia vuosiluvuittain
Värikkään historiansa varrella sotilassoittokunnat ovat esiintyneet jopa 250 soittajan kokoonpanoissa ja tehneet lukuisia esiintymismatkoja ulkomaille.
Suomalaisen sotilasmusiikin juuret juontuvat vuoteen 1819, jolloin huhtikuun 1. päivänä Helsingin opetuspataljoonaan Parolassa värvättiin kolme musikanttia. Saman vuoden lopulla 12-henkisen soittokunnan ensimmäiseksi kapellimestariksi tuli Josef Thaddeus Tvarjansky. Vuonna 1824 soittokunta oli kasvanut 33-henkiseksi ja muutti Parolasta Helsinkiin.
1829 Suomen Opetustarkk'ampujapataljoonan nimi muuttui Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonaksi. Myös soittokunta sai "nuoren kaartin" arvon. Joukko-osastoa soittokuntineen ryhdyttiin kutsumaan Suomen kaartiksi. Tästä vuodesta alkaen Suomen kaarti vietti kesäisin aikansa Pietarissa, lähinnä Krasnoje selon leirillä.
Vuosina 1831-1832 Suomen kaarti osallistui soittokuntineen Puolan kapinan kukistamiseen. Ennen Puolaan lähtöä soittokunnan vahvuus oli kapellimestarin lisäksi 32 musikanttia, 9 perkussionistia, 9 torvensoittajaa ja yksi tambourmajor.
1837 Nikolai l lahjoitti Preussin kuningas Fredrik Wilhelm lll:lle Krasnoje selossa "Kaartin Paraatimarssina" tunnetun kappaleen, joka nykyään tunnetaan Suomi-marssina. Kaartin soittokunnan vääpeli Erik Erikson sai keisarilta kultakellon heinäkuussa.
1848 Suomen Kaartin soittokunta osallistui Flooran päivänä Maamme laulun ensiesityksiin ja vuonna 1849 soittokunta osallistui Suomen kaartin mukana Unkarin kapinan kukistamiseen.
27.8.1861 annettiin asetus Henkivartioväen Suomen tarkk'ampujapataljoonan soittokunnan soitinkokoonpanosta, joka oli ensimmäisen kerran virallisesti puhdas vaskikokoonpano. Soittokunnan määrävahvuus oli 1 kapellimestari, 34 musikanttia, 12 musikanttioppilasta, 1 pataljoonan signalisti ja 20 komppanian signalistia.
22.8.1874 Kaarti palasi Helsinkiin Krasnojenselon leiriltä, jossa Soittokunta oli saanut keisarilta erityistä kiitosta ruokailumusiikkiesityksistä. Saman vuoden syyskuussa Kaartin soittokunta sai ensimmäisen suomalaissyntyisen kapellimestarin, Adolf Leanderin.
24.11.1880 annettiin keisarillinen julistus, jossa ilmenee Suomen Kaartin soittokunnan soitinkokoonpano ja määrävahvuus. Vuonna 1968 päivämäärästä tuli varuskuntasoittokuntien yhteinen vuosipäivä.
1890 Lappeenrantaan perustetaan Suomen Rakuunarykmentin soittokunta, joka kuitenkin lakkautetaan jo vuonna 1901 muun rykmentin mukana.
Loka-marraskuussa 1891. Kapellimestari Adolf Leanderin johdolla pidettiin Helsingin palokunnan talolla ja Kaartin maneesissa Jättiläiskonsertteja, joissa esiintyi jopa 250 soittajaa. Konsertit oli määrännyt pidettäväksi Suomen sotaväen päällikkö Venäjällä nälänhätää kärsivien hyväksi.
1904 Suomen Kaartin soittokunta teki Helsingissä ensimmäisenä suomalaisena puhallinorkesterina äänilevyn kapellimestarinaan Albin Lindholm.
1901 Kaartin soittokunnan kapellimestari Aleksei Apostol perusti Helsingin Torvisoittokunnan, johon tuli soittajiksi Kaartin ja entisen Uudenmaan Pataljoonan soittajia. Kun henkivartioväen 3. Suomen tarkk'ampujapataljoona vuonna 1905 lakkautettiin soittokuntineen. Monet soittajat siirtyivät Helsingin Torvisoittokuntaan, jonka haltuun päätyi myös Suomen Kaartin soittokunnan nuotistoa ja soittimia.
Huhtikuussa 1918 Helsingin Torvisoittokunta esiintyi Jääkäriprikaatin tilaisuuksissa ja sankarihautajaisissa. Kun Suomen lippu 12.4. nostettiin Viaporissa ja musiikista huolehti Helsingin Torvisoittokunta ja kesäkuun alussa Helsingin Torvisoittokunta esiintyi Vaasan komppanian luovutustilaisuudessa 29 soittajan vahvuudella ja jäi Valkoisen Kaartin rykmentin soittokunnaksi. Rykmentti osti Helsingin Torvisoittokunnan soittimet ja kaluston. Elokuussa rykmentin nimi muuttui Valkoisen Kaartin rykmentiksi.
1919 perustettiin Meripataljoonan soittokunta, jonka ensimmäisessä esiintymisessä 1.5.1919 oli läsnä myös valtionhoitaja Mannerheim. Useiden nimivaihdosten jälkeen soittokunnan nimi muutettiin Laivaston soittokunnaksi vuonna 1990.
1919 Valkoisen Kaartin rykmentin nimi muuttui Suomen Valkoiseksi Kaartiksi, ja Apostol nimitettiin oman toimensa ohella Armeijan ylikapellimestariksi, kunnes vuonna 1924 Valkoisen Kaartin kapellimestariksi nimitettiin Johan Leonard (Lenni) Linnala.
1921 Uudenmaan Rakuunarykmentin ja Hämeen Ratsurykmentin yhdistämisen yhteydessä perustetaan Ratsuväkiprikaatin soittokunta. Vuodesta 1990 alkaen soittokunta on toiminut Rakuunasoittokunnan nimellä.
1940 Suomen Valkoisen Kaartin soittokunnan nimi muuttui Helsingin Varuskunnan soittokunnaksi ja alkuvuodesta 1952 Helsingin Varuskunnan soittokunta l:ksi, josta se vakiintui Helsingin Sotilaspiirin alaisena erillisyksikkönä Helsingin Varuskuntasoittokunnaksi.
Sotien aikaan suurimman osan soittokuntien palvelustehtävistä muodostivat sankarivainajien siunaustilaisuudet, joita saattoi olla päivittäin useitakin. Soittokunnat osallistuivat myös kenttäjumalanpalveluksiin ja maanpuolustusjuhliin, ja omalta osaltaan kohottivat joukkojen sekä siviiliväestön mielialaa ja puolustustahtoa.
Vuonna 1964 Arvo Uro tuli Puolustusvoimien ylikapellimestariksi ja ryhtyi oman toimensa ohella johtamaan Helsingin Varuskuntasoittokuntaa ja siihen kuuluvaa Puolustusvoimien Soitto-oppilaskoulua ja vuonna 1967 ylikapellimestariksi valittu Arvo Kuikka jatkoi samojen tehtävien hoitamista.
1.9.1969 Lapin sotilassoittokunta perustetaan Rovaniemen Varuskuntasoittokunnan nimellä.
1977 Perustettiin Luonetjärven Varuskuntasoittokunta. Soittokunnan nimi muutettiin vuonna 1990 Ilmavoimien soittokunnaksi ja se on nykyisin Suomen ainoa viihde- ja rytmimusiikkiin erikoistunut soittokunta. Samana vuonna ylikapellimestarin ja soittokunnan päällikön tehtävät eriytettiin ja soittokunnan päälliköksi nimitettiin Teuvo Laine.
1984 Esko Juuri nimitettiin Helsingin Varuskuntasoittokunnan päälliköksi. Soittajakoulusta tuli Pääesikunnan komentopäällikön alainen sotilasopetuslaitos Sotilasmusiikkikoulu.
1990 Helsingin Varuskuntasoittokunta muutettiin Kaartin Pataljoonan perusyksiköksi ja se sai nimekseen Kaartin soittokunta. Samana vuonna perustettiin Puolustusvoimien varusmiessoittokunta Kymen Ilmatorjuntarykmentin perusyksiköksi. Vuoden 2015 alusta soittokunta on toiminut Panssariprikaatissa.
1993 Syksyllä järjestettiin Puolustusvoimien ensimmäinen Tattoo-kiertue. Tapahtuma oli lajissaan ensimmäinen ja sen sisällön suunnitteli Kaartin soittokunnan kapellimestari Raine Ampuja.
2008 Elias Seppälä nimitettiin Puolustusvoimien ylikapellimestariksi.
2014 Puolustusvoimauudistuksen yhteydessä lakkautettiin Kainuun, Karjalan, Pohjanmaan, Pohjan, Satakunnan ja Savon sotilassoittokunnat sekä Panssarisoittokunta ja Puolustusvoimien sotilasmusiikkikoulu. Puolustusvoimien nykyiset soittokunnat ovat Ilmavoimien soittokunta, Kaartin soittokunta, Laivaston soittokunta, Rakuunasoittokunta ja Puolustusvoimien varusmiessoittokunta.
2015 Jyrki Koskinen nimitettiin ylikapellimestariksi ja Pasi-Heikki Mikkola Kaartin soittokunnan päällikkökapellimestariksi (titteli vaihtui päälliköstä päällikkökapellimestariksi vuonna 2014).