Kheopsin pyramidi

 

Kheopsin pyramidi on maailman seitsemästä ihmeestä vanhin, mutta silti ainoa, joka on yhä olemassa.

Ainakin sen kohdalla ihmeiden valitsijat osuivat siis oikeaan. He valitsivat aikanaan yli 2000 vuotta vanhan kohteen, joka on olemassa vielä yli 2000 vuotta valinnan jälkeen!

Kheopsin pyramidi on suurin ja tunnetuin Gizan pyramideista eli kuninkaanhaudoista, jotka sijaitsevat Egyptissä Kairon eteläpuolella. Ne rakennettiin noin vuosien 2600–2500 eaa. aikana. Pyramideja on kolme: faaraoiden Khufu (Kheops), Khafre (Khefren) ja Menkaure (Mykerinos) hautamuistomerkit.

Gizan Pyramidit ovat kuuluneet Unescon maailmanperintöluetteloon vuodesta 1979 lähtien. Kaikkiaan pyramideja eli kuninkaanhautoja tunnetaan Egyptissä yli 100, ja niitä saattaa edelleen olla löytämättä, hiekkaan hautautuneina.

Kheopsin pyramidista käytetään myös nimitystä Khufun pyramidi tai Suuri pyramidi. Neljännen dynastian faarao Kheops (Khufu) rakennutti sen noin 2560 eaa. Se oli maailman korkein rakennus yli 3 800 vuoden ajan.

Sen syrjäytti korkeudessa Lincolnin tuomiokirkko Englannissa vuonna 1311. Tämä katedraali oli vuorostaan maailman korkein rakennus vuoteen 1549 asti. Nykyisin korkein lienee Burj Khalifa, pilvenpiirtäjä Dubaissa Arabiemiirikunnissa.

Rakentaminen oli vaativaa työtä
 

Niin vaativaa ja tarkkaa, että jo antiikin ajan kreikkalaiset ihmettelivät sitä, saati sitten myöhempien aikojen ihmiset. Gizan pyramidit ovat paitsi maailman suurimpia myös maailman tarkimpia kivirakennuksia. Virhemarginaali mitoissa on korkeintaan muutamia senttimetrejä. Pyramideissa valtava kivimassa yhdistyy äärimmäiseen matemaattiseen tarkkuuteen.

Kreikkalaiset ja roomalaiset uskoivat, että geometria syntyi pyramideja rakennettaessa. Niissä toteutui tavallaan ajatus pyhästä valtiosta – valtion yhteydestä ikuisuuteen. Samantapainen ajatus toisesta näkökulmasta on ollut kristityillä mystikoilla, jotka ovat laskeneet Kheopsin pyramidin ja sen hautaholvin mittasuhteista maailmanlopun ajankohdan ja muita tulevaisuuden kannalta merkittäviä hetkiä.

Kheopsin pyramidin korkeus oli uutena noin 146,6 metriä ja nykyisin se on 138,8 metriä. Pyramidin pohjan ala on 5,3 hehtaaria ja sen sivujen kaltevuus 51° 52′. 

Alkuperäiset pohjamitat olivat: pohjoissivu 230,25 m, itäsivu 230,39 m, eteläsivu 230,45 m, länsisivu 230, 36. Egyptiläiset osasivat siis rakentaa valtavista kivilohkareista sivut, jotka olivat 20 cm:n tarkkuudella samanpituiset. Se onnistui luultavasti käyttämällä apuna nuoraa tai mittakeppiä. Kaikki neljä kulmaa ovat myös melkein täydellisiä suorakulmia. Egyptiläisten tiedetään tunteneen suorakulman määrittelyssä käytettävän kolmion, jonka sivujen suhde on 3:4:5.

Kuulostaa helpolta, mutta miten he pystyivät kaikkeen tähän tarkkuuteen, kun rakennusmateriaalina olivat massiiviset kivilohkareet ja muu kiviaines, joka oli lopulta saatava lähes 150 metrin korkeuteen? Ja miten he saivat linjat tasoon, kun pyramidi rakennettiin suoraan kalliopinnalle, joka luonnollisesti ei ollut täysin sileä ja tasainen? Näihin kysymyksiin ei kukaan ole keksinyt yksiselitteistä vastausta. Kreikkalainen historioitsija Herodotos on arvellut, että Niilistä kaivettiin kanavia rakennustyömaalle, jotta kiviä voitiin kuljettaa mahdollisimman pitkälle jonkinlaisilla lautoilla vettä pitkin. Tämä ei kuitenkaan selitä, miten niitä liikutettiin kuivalla maalla ja hinattiin yli sata metriä ylöspäin. Brittiläinen arkeologi John Romer uskoo, että arvoituksen ratkaisu oli jokin hyvin yksinkertainen keino, niin selkeä, että pyramidien rakentamisaikana kukaan ei ihmetellyt sitä eikä siksi tullut kirjanneeksi sitä muistiin.

Kheopsin pyramidin rakentamiseen arvellaan käytetyn noin 2 300 000 kivilohkaretta, jotka painoivat keskimäärin 2500 kiloa, mutta joukossa oli jopa 15 000 kilon painoisia. Herodotoksen mukaan pelkästään Kheopsin pyramidia rakennettiin 20 vuotta ja siihen tarvittiin yhteensä 100 000 miestä. 

Pyramidin sisään rakennettiin pitkiä käytäviä, jotka johtivat hautakammioihin. Kheopsin pyramidi sisältää kuninkaan ja kuningattaren hautakammiot, sekä puolivalmiit kammiot, jotka jäivät rakenteisiin pyramidin noustessa yhä korkeammaksi. Rakentamisen alkuvaiheessa otettiin nimittäin huomioon se, että hallitsija tai tämä puoliso saattaisivat kuolla kesken rakennusprojektin, ja siksi heille oli varattu hautapaikat jo ensimmäisiin kerroksiin. Kammioiden sijaintia siirrettiin ylemmäksi sitä mukaa, kun työ edistyi. 

Gizan pyramidit päällystettiin kauttaaltaan valkoisella kalkkikivellä, joka sai ne hohtamaan auringossa ”kuin lasivuoret” (sanoo Carl Grimberg). Ne olivat siis uutena valkoisia ja sileitä. Vuonna 908 jaa. Egyptissä oli maanjäristys, jonka seurauksena kalkkikivikuori murtui ja putosi alas. Vain keskimmäisessä, Khefrenin pyramidissa, sitä on hiukan jäljellä. Sen jälkeen pyramidien seinien porrasmainen muoto paljastui, ja niitä pitkin voitiin kiivetä ylös. Keskiajalla arabit, Egyptin uudet isännät, louhivat niistä kiviaineista, jota käytettiin Kairon rakentamiseen. Pyramidit kestivät tämänkin!

Gizan kolmen suuren pyramidin ympärillä on useita pieniä pyramideja, jotka ovat faaraoiden perheenjäsenten hautamuistomerkkejä. Lisäksi ympäristössä on useita matalahkoja laatikkomaisia rakennelmia – ei niinkään pieniä, sillä nekin saattavat olla 50 metriä pitkiä ja sisältää useita huoneita. Nekin ovat faaraoiden omaisten, hoviväen tai virkamiesten hautoja, joten pyramidit sijaitsevat isolla hautausmaalla, jota sanotaan ”kuolleiden kaupungiksi”. Se ulottuu Gizasta Memfisiin, ja sen pituus on noin viisi kilometriä.

Pitkät ja matalat hautamuistomerkit ovat mastaboja (mastaba tarkoitti penkkiä), ja niistä kehitettiin vähitellen pyramidit. Vanhin tunnettu on Niilin länsirannalla sijaitseva Sakkaran porraspyramidi, joka saatiin aikaan rakentamalla mastaban päälle toinen pienempi mastaba, sen päälle jälleen pienempi ja niin edelleen. Myöhemmin keksittiin täyttää porrasaskelmat ja päällystää rakennelma kalkkikivellä. 

Gizan pyramidien edustalla sijaitsee maailman suurin sfinksi, joka on samalla maailman suurin veistos. Sfinksillä on leijonan ruumis ja ihmisen pää, jossa on faaraon pääkoriste. Sen rakennutti todennäköisesti keskimmäisen pyramidin rakentaja faarao Khefren noin vuonna 2500 eaa. Sfinksin pituus on noin 73,5 metriä ja korkeus 20 metriä, ja sillä oletetaan olevan Kherfrenin (eli Khafren) kasvonpiirteet. 

Miksi piti rakentaa pyramidi?
 

Kuoleman jälkeisellä elämällä oli egyptiläisten uskonnossa huomattavasti suurempi merkitys kuin ajallisella. Haudat olivat heille ”ikuisia asuntoja”, joissa säilyi vainajan muumio, mutta myös sielu, joka lenteli ulos ja sisään. Siksi pyramideissa on ilmastointi. Se on hyödyllinen rakennukselle, mutta pitkät kanavat ulkoilmaan rakennettiin väyliksi sielun liikkumista varten eikä ilmastoinnin vuoksi.

Egyptiläiset halusivat säilyttää vainajan ruumiin ja rakentaa sille hienon ja turvallisen asuinpaikan, koska ruumis oli heidän uskonnossaan sielun asunto myös kuoleman jälkeen. Mitä laajempi, näyttävämpi ja paremmin varustettu hauta oli, sitä parempi. Huipentuma olivat pyramidit.

Vain ruumiin säilyminen takasi sielulle ikuisen elämän. Tarkoitusta varten kehitettiin palsamointimenetelmä, jonka avulla ruumis muutettiin muumioksi, joka säilyisi – ja todellakin on säilynyt – vuosituhansia kivisen sarkofagin sisällä.  Tämä oli tietysti mahdollista vain rikkaille. Lisäksi hautoihin tuotiin kaikenlaisia arkisia käyttötavaroita, mutta myös arvoesineitä, koristeita, aseita, ruokaa ja juomaa. Faaraoille rakennettiin muun muassa pienoisveistoksia, jotka esittivät esimerkiksi sotajoukkoja tai laivoja, jotta he selviäisivät kunnialla kuoleman jälkeisessä elämässään. Seiniin laadittiin suuria kuvasarjoja ja pitkiä kirjoituksia, joissa kerrottiin, miten hyvin vainaja oli elänyt, miten hän oli palvellut kansaansa ja auttanut köyhiä. Sen piti auttaa häntä, kun maalliset teot punnittaisiin Osiris-jumalan tuomioistuimessa, missä kelvottomien sydämet tuhottaisiin ja hyvät päästettäisiin onnelliseen maahan. Muinaiset egyptiläiset nimittäin ajattelivat jo, että ihmisen teot ajallisessa elämässä vaikuttavat hänen kohtaloonsa ikuisuudessa. Se on maailman uskonnoissa varhaisin tunnettu idea tämänkaltaisesta henkilökohtaisesta edesvastuusta.

Mutta edes selviäminen kunnialla Osiriksen tuomioistuimesta ei tehnyt ikuista elämää turvalliseksi. Siellä tarvittiin sekä hautoihin pakattua aineellista varustusta että erilaisia suojaavia loitsuja. Ne kirjoitettiin papyruskääröön, jonka vainaja sai mukaansa hautaan, ja jota nimitettiin Kuoleman kirjaksi. Egyptiläiset tulivat siten säilöneeksi hautoihin sekä esineellistä että kirjoitettua perinnettään.

Joten, kiitos kaiken tämän vaivannäön ja säilyttämistarpeen, heidän muinainen kulttuurinsa tunnetaan nykyään poikkeuksellisen hyvin ja yksityiskohtaisesti.

Enemmän kuin ihmisen keksintöä…

Pyramidit ovat aina kiehtoneet ihmisten mielikuvitusta ja houkutelleet varsinkin mystikkoja kummallisiin tulkintoihin. Ajateltiin, että pyramidit olivat jotain niin hienoa, että ne eivät voineet syntyä pelkän tavallisen rakennustaidon ja arkisen ymmärryksen kautta. Esimerkiksi skotlantilainen astronomi Charles Smyth on selvittänyt, että Kheopsin pyramidi on rakennettu jumalallisen innoituksen avulla, ja että se sijaitsee ”maapallon mantereen keskipisteessä. Lisäksi sen paino- ja tilavuussuhteet oli suunniteltu niin, että siitä voidaan saada sellaiset paino- ja mittayksiköt, jotka etukäteen oli laskettu koko maailman omaksuttavaksi”. Smyth on myös laskenut pyramidin iäksi 25 827 vuotta arvioimalla sen käytävien suhdetta tähtitaivaan asentoihin eri aikoina. Hän tosin huomauttaa, että tämä oletusikä voidaan vielä kertoa kahdella tai kolmella.

Mystikot = henkilöt, joiden filosofisen ajattelun mukaan totuus on olemassa ja läsnä, kunhan sen havaitsee ja ymmärtää. He noudattavat elämäntapaa, jossa pyritään saavuttamaan perimmäinen todellisuus tai henkinen totuus. Se voi olla pyrkimys saavuttaa välitön yhteys Jumalaan, mutta mystiikka voi olla muutakin kuin persoonallisen jumaluuden etsimistä.

 Jotkut toiset mystikot puolestaan ovat laskeneet, että:

Pyramidin korkeus = sellaisen ympyrän säde, jonka pituus on sama kuin pyramidin ympärys maanpinnassa. Jos jaetaan pyramidin kantasivu luvulla, joka ilmaisee, kuinka monta päivää maa tarvitsee kiertääkseen auringon ympäri, siis luvulla 365,242, saadaan osamääräksi 63,56. Jos tämä kerrotaan kymmenellä miljoonalla, saadaan tulokseksi maan keskipisteen etäisyys navoistaan. 

Tämä kuulemma osoittaa, että pyramidien rakentajat ovat tunteneet tarkasti maapallon mitat ja tienneet senkin, että se on litistynyt navoistaan.

 

Miksi juuri haudat säilyivät?
 

Arabialaisilla oli tapana sanoa, että ”itse aikakin pelkää pyramideja”.

Se, mitä vuosituhansien takaisesta egyptiläisestä kulttuurista on säilynyt, on siis säilynyt hautojen ja hautaamistapojen avulla. Muumiot ja erilaiset esineet ovat säilyneet hyvin myös siksi, että ilmasto on Egyptissä kuuma ja kuiva ympäri vuoden. Kosteassa ilmassa esineet lahoavat tai mätänevät nopeasti, mutta kallioiden ja hiekka-aavikon keskellä sitä vaaraa ei ole. 

Faaraoiden Egypti ei kuitenkaan vaikuttanut kuolleiden valtakunnalta, vaan se oli elävä ja vilkas, hyvin kehittynyt, kauppaa käyvä ja omaa infrastruktuuriaan aktiivisesti kehittävä maa. Hallitsijat rakensivat palatseja, niin kuin muuallakin, ja muut rikkaat hienoja asumuksia. Sellaiset hallitsivat kaupunkien maisemia, eivät haudat. Muut rakennukset vain eivät ole säilyneet, koska ne tehtiin huomattavasti hautarakennelmia hauraammista aineksista, pääasiassa auringon kuivaamista tiilistä. Niiden kun tarvitsi kestää vain kunkin henkilön tai perheen maanpäällisen elämän aika – ja sehän oli hyvin lyhyt. Kuolemanjälkeisen elämän ja sielun ja ruumiin yhteyden sen sijaan tuli kestää ikuisesti, ja niinpä sitä varten tarvittiin lujat rakennukset. 

Suotuisasta ilmastosta ja kestävistä rakenteista huolimatta egyptiläisiä hautoja on tuhottu eri aikoina ryöstämällä niitä. Rikkaiden ihmisten – ennen kaikkea hallitsijoiden – hautoihin oli tuotu valtavat määrät kallisarvoista ja käyttökelpoista tavaraa, joka houkutteli varkaita varsin tuoreisiinkin hautoihin. Jotkut selvästi viis veisasivat siitä, oliko faaraolla varmasti tarpeeksi varusteita koko ikuisuutta varten. Myöhempinä aikoina hautoja löytäneet tutkijat ovat myös ottaneet mukaansa esineitä ja kuljettaneet niitä pois Egyptistä. 

Faarao Kheopsin hauta ryöstettiin tyhjäksi nopeasti, ehkä jo muutamia vuosikymmeniä pyramidin valmistumisen jälkeen. Kheopsin pyramidia sanotaan ”tyhjäksi ja mykäksi”. Sen koristelu on niukkaa: sisältä ei ole löytynyt hieroglyfitekstejä lukuun ottamatta kuin muutama rakentajien laatima seinäkirjoitus. Siinä mielessä Kheopsin pyramidi on paitsi ainoa säilynyt maailman seitsemästä ihmeestä, myös ikuinen arvoitus.

Kheopsin pyramidi – maailman 8. ihme?

2000-luvulla Kheopsin pyramidi, ainoa antiikin ajalta säilynyt ihme, on saanut uuden arvonimen. Maailmaan on nimittäin valittu 7 uutta ihmettä globaalilla yleisöäänestyksellä, joka toteutettiin vuonna 2007 ja tulos julkistettiin Portugalin televisiossa. Ääniä annettiin yli 100 miljoonaa. Mutta kun tarkastelee äänestyksen perusteella syntynyttä uusien ihmeiden listaa, siinä onkin 8 kohdetta. Miksi? 

Koska Kheopsin pyramidi, joka oli mukana alkuperäisessä ehdokkaiden luettelossa, päätettiinkin nimittää ilman äänestystä kunniajäseneksi!

Muut valitut uudet ihmeet ovat:

1.    Kiinan muuri
2.    Petran kalliokaupunki Jordaniassa
3.    Kristus-patsas Rio de Janeirossa
4.    Rooman Colosseum
5.    Taj Mahal -mausoleumi Intiassa
6.    Machu Picchu -inkakaupunki Perussa
7.    Chichen Itza -mayakaupunki Meksikossa

Uusia ihmeitä on siis 7 + kunniajäsen. Mutta on huomattava, että äänestystulos ei ole ”virallinen”, toisin sanoen YK:n kulttuurijärjestö Unesco ei tukenut hanketta eikä pitänyt sitä riittävän tieteellisenä.

Lista herättää kysymyksiä myös siksi, että uusista ihmeistä 3 sijaitsee Aasiassa ja 3 Etelä-Amerikassa. Euroopasta on mukana yksi edustaja, mutta Afrikasta, Australiasta ja Pohjois-Amerikasta ei ole mitään, ei myöskään Euroopan eikä Aasian pohjoisilta alueilta. Voisiko tulokseen vaikuttaa se, missä päin maailmaa on äänestetty innokkaimmin?