Hyppää sisältöön

Ihmeiden jälkiä uudessa maailmassa
 

Rooman kaupunki

on täynnä kaikuja maailman 7 ihmeestä. Keisarien haudat esimerkiksi muistuttavat riippuvia puutarhoja. Muun muassa Augustuksen mausoleumi, jonka Benito Mussolini aikanaan kunnostutti, on ikään kuin monikerroksinen pyöreä pengerpuutarha. Koko vanha Rooma on täynnä temppeleitä, obeliskeja, pylväitä ja patsaita, joista voi löytää useiden ihmeiden piirteitä.

Maailman tunnetuin amfiteatteri Colosseum on saanut nimensä suuren kolossin eli sen vieressä seisovan keisaripatsaan mukaan. 

Rooman Pietarinkirkko on Romerin mukaan eräänlainen ihmeiden tiivistymä. Kirkko itsessään on kristillisestä näkökulmasta kuin majakka, joka ohjaa ja turvaa ihmisiä uskon valolla. Sen julkisivun pylväikkö ja katolla seisovat kolossaaliset pyhimysveistokset viittaavat ihmeistä tuttuihin patsaisiin, veistoksiin ja temppeleihin. Sen edessä seisova obeliski liittyy tietenkin Egyptiin ja pyramideihin, vaikka sen huipulle on asetettu kultainen risti. 
 

Hirviöiden puutarha

1500-luvulla eläkkeellä oleva italialainen sotilas Vicino Orsini hyödynsi ihmeitä rakentamassaan metsäpuutarhassa, jolla hän halusi kuvata pyhän lehdon arvoituksia ja paradokseja. Siellä ihmeistä tuli makaaberia kauhua ilmentäviä surrealistisia kuvia, joihin on yhdistetty kristinuskosta poimittuja lopunajan symboleja. Esimerkiksi kolossi esitetään hulluna painijana, joka repii vastustajansa kappaleiksi. Mausoleumin huippu on asetettu kilpikonnan selkään, kilpikonnan, joka on kulkemassa kohti helvetin kitaa. Majakka taas kuvataan maailman viimeisenä valona, mutta sekin seisoo hirviön pään päällä. Orsini oli ammattisotilas, joka oli nähnyt käytännössä sodankäynnin julmuuden. Hänen kokemuksensa näkyvät kammottavan puutarhan erikoisessa taiteessa.
 

Rakennuksia siellä ja täällä

Maailman 7 ihmettä, niiden muodot ja idea näkyvät rakennussuunnittelussa ympäri maailmaa. Tyylisuunnista klassismi hyödynsi suoraan antiikin aikaa, mikä näkyy Suomessakin empire-tyylisissä rakennuksissa ja sisustuksissa. C. L. Engelin ja J. A. Ehrenströmin 1800-luvun alkupuolella suunnittelema Helsingin Senaatintori on selkeä suomalainen esimerkki tästä. Tekijät hakivat esikuvia suoraan eurooppalaisista uusklassismia edustavista aukioista, joissa näkyi vahva antiikin kulttuuriperinnön vaikutus.

Pyramidin muoto on ollut kautta aikain suosittu rakennustaiteessa, samoin kevyt ja helpommin toteutettava obeliski. Yhdysvalloissa Las Vegasiin on rakennettu nykyaikainen lasiseinäinen ”pyramidi” ja sen viereen sfinksi, jotka palvelevat vain nykyaikaista viihdemaailmaa, mutta osoittavat suoraan Kheopsin pyramidiin. Nykyaikaisia pyramideja löytyy myös muun muassa San Franciscosta ja Cape Townista.  Sydneyn oopperataloa pidetään puolestaan eräänlaisena uuden maailman pyramidina, koska sen kattorakenteet edustavat tyyliä ja tekniikkaa, jollaista ei ollut koskaan ennen toteutettu missään.

Suuria patsaita on pystytetty kaikkina aikoina Rodoksen kolossin jälkeen ja pystytetään edelleen. 


Kuvia ihmeistä

 

Hollantilainen taitelija Maerten van Heemskerck alkoi jo 1520-luvulla luoda kuvia ihmeistä. Hänen näkemyksensä ovat vaikuttaneet voimakkaasti ihmisten mielikuviin maailman 7 ihmeestä, vaikka ne olivat varsin mielikuvituksellisia. Sata vuotta myöhemmin eurooppalaiset, erityisesti ranskalaiset kutojat innoittuivat niistä ja alkoivat luoda suuria värikkäitä kuvakudoksia ihmeistä ja niistä kerrotuista tarinoista. 

Keskiajan seurauksena kaikkea pakanallisuuteen viittaavaa yritettiin peittää myös taiteessa, joten kuviin ilmestyi mukaan Raamatun henkilöitä ja tapahtumia. Ja jos Artemista kuvaava veistos esiintyy jossakin kuvassa tuolla ajalla, se on puettu ajan siveyskäsitysten mukaiseen asuun.

1560-luvulla Italialainen taiteilija Pirro Ligorio piirsi kirjaansa Rooman kartan ja ihmeet.

1700-luvulla itävaltalainen arkkitehti Johan Fischer von Erlach alkoi tarkastella ihmeitä teknisesti, toteuttamisen kannalta: miten ne oli rakennettu ja sijoitettu.

´