Faroksen majakka

Faroksen majakka (m.kreik. ὁ Φάρος Ἀλεξανδρεύς/Ἀλεξανδρινός, ho Faros Aleksandreus/Aleksandrinos; lat. Pharus Alexandrinus tai Turris Pharia) oli maailman ensimmäinen tunnettu majakkarakennus, ja se rakennettiin hellenistisen kauden alussa Egyptiin Aleksandrian kaupungin edustalla sijaitsevalle Faroksen saarelle. Majakka valmistui noin vuonna 285 eaa., ja se oli 120 metriä korkea. Faroksen majakka säilyi yli tuhat vuotta, joten maailman 7 ihmeen ikä- ja kestävyyskilpailussa se pääsi kolmanneksi heti Kheopsin pyramidin ja Halikarnassoksen mausoleumin jälkeen.

Loistelias kaupunki vaarallisella rannikolla

Sen jälkeen, kun Aleksanteri Suuri oli valloittanut ja kreikkalaistanut suuren määrän kokonaisia valtakuntia Välimeren ympäristössä ja kaukana idässä, hänen seuraajiensa tehtävänä oli yrittää hallita uutta maailmaa ja pitää se koossa. Tämä tehtävä ei ollut helppo, sillä monenmoiset kiistat, sodat, valtioliitot ja alueiden valloitusyritykset alkoivat koetella Aleksanterin valloittamia alueita heti seuraavan sukupolven aikana. 

Egypti oli yksi helleenisen maailman varhaisista menestyjistä, kiitos kahden viisaan hallitsijan, jotka kehittivät valtakuntaa taitavasti ja tarmokkaasti Aleksanteri Suuren jälkeen. Faarao Ptolemaios I Soter hallitsi vuosina 305–285 eaa. Hän oli yksi parhaista diadokeista. Hänen poikansa, Faarao Ptolemaios II Filadelfos hallitsi vuosina 281–246 eaa., aivan ensimmäiset vuodet siis isänsä kanssahallitsijana. 

Aleksanteri Suuren perustama ja hänen mukaansa nimetty Aleksandrian rannikkokaupunki perustettiin 331 eaa. Se oli siis nuori Faroksen majakan rakentamisen aikaan, mutta keskeisen sijaintinsa vuoksi se houkutteli kauppiaita ja vaurastui nopeasti. Aleksandria kiinnosti myös taiteilijoita ja tiedemiehiä. Muun muassa filosofi, matemaatikko ja tähtitieteilijä Arkhimedes Syrakusalainen, jonka keksimä nostetta koskeva lainalaisuus tunnetaan Arkhimedeen lakina, sekä matemaatikko Eukleides Aleksandrialainen, jonka geometrian ja lukuteorian opit ovat edelleen tunnettuja, asuivat Aleksandriassa.

Ptolemaiokset perustivat Aleksandriaan maailman ensimmäisen tieteellisen tutkimuslaitoksen, Mouseionin eli Muusien kodin. Sana museo on lähtöisin Ptolemaiosten Mouseionista, joissa tutkittiin neljää tieteenalaa, kirjallisuutta, matematiikkaa, astronomiaa ja lääketiedettä. Kaupungissa sijaitsi myös maailman ensimmäinen tunnettu kirjasto, joka sisälsi noin 400 000 nidettä, yli 90 000 eri kirjaa. Kaikilla näillä avuilla Aleksandriasta kehittyi sekä liike-elämän että tieteen ja taiteen keskuskaupunki koko kreikkalaisessa maailmassa. Aleksandria oli oikeastaan menestyvien maahanmuuttajien kaupunki. Sinne asutettiin muualta Kreikasta tullutta väkeä, ei niinkään Egyptin kantaväestöä. Siten siitä kehittyi monikulttuurinen ja kehitykselle avoin kaupunki mutta enemmän kreikkalainen tai ”yleismaailmallinen” kuin perinteisesti egyptiläinen.

Meriliikenne Aleksandrian satamassa oli tietysti huomattavan vilkasta: kaikenkokoisten alusten piti päästä kaupungin satamaan. Kasvava laivaliikenne vaati parempaa opastusta, kuin majakoiden edeltäjät, jonkinlaisen pylvään päähän asennetut soihdut, kykenivät tarjoamaan. Ptolemaiokset halusivat rakennuttaa turvallisuutta lisäävän majakan, joka olisi samalla monumentaalinen maamerkki vauhdilla kasvavan kaupungin edustalla. Aleksandrian rannikko olikin erittäin vaikea purjehtia. Ranta oli pitkälle matala ja siellä oli vaarallisia merivirtoja. Sanotaan, että itse kaupungista ei näkynyt horisontissa merkkiäkään, ennen kuin laiva oli jo melkein rannassa.  Siksi jo pelkkä torni auttoi merenkulkijoita havaitsemaan rannikon.

Oman aikansa jättiläinen

Majakka päätettiin pystyttää pienelle Faroksen saarelle aivan Aleksandrian kaupunkia vastapäätä. Rakentaminen alkoi Ptolemaios I:n aikana noin vuonna 297 eaa., ja työ saatiin päätökseen Ptolemaios II:n kauden alussa noin vuonna 285 eaa. Rakentaja – siis majakan suunnittelija – on perimätiedon mukaan nykyisen Turkin alueella sijaitsevasta Knidosin kaupungista tullut arkkitehti Sostratos Knidos. Tästä ei varmistettua tietoa. Koko rakennustyön hinnaksi kerrotaan antiikin lähteissä 800 talenttia. 

Majakasta tehtiin noin 120 metriä korkea, ja sen valon sanotaan näkyneen merelle 50 kilometrin päähän. Joissakin lähteissä korkeudeksi mainitaan jopa 135 metriä, mutta tätä pidetään ehdottomasti liioitteluna. Majakkaa on vaivannut sama ongelma, kuin monia muitakin maailman 7 ihmeestä, eli jälkimaailma on halunnut tehdä niistä vielä ihmeellisempiä, kuin ne todellisuudessa olivat. Sikäli näitä 15:ttä mielikuvitusmetriä ei olisi tarvittu, että majakka oli oikeassa koossaankin valtava jättiläinen, jonka juurella purjelaivat näyttivät leikkikaluilta. Majakan suunnatonta kokoa korosti vielä Egyptin rannikon alava, suistoinen maa, josta ei kohonnut vuoria eikä muita korkeita maastonkohtia vertailtavaksi. 

Erään tarinan mukaan majakkatornin huipulla olisi ollut suuri suurennuslasi, jonka avulla lähestyvät vihollislaivat olisi pystytty polttamaan jo merellä. Tällaista ei kuitenkaan ollut todellisuudessa olemassa.

Faroksen majakan ulkonäöstä ollaan nykyään melko yksimielisiä, sillä siitä on säilynyt paljon tietoa. Vuosituhannen ajan säilyneestä rakennuksesta ehtivät tehdä muistiinpanoja sekä muinaiskreikkalaiset, roomalaiset että arabit; sen kuvia säilyi myös rahoissa ja muun muassa savilyhtyjen koristeina.

Lisäksi roomalaiset käyttivät Faroksen majakkaa esikuvana rakentaessaan majakkaa A Coruñan maakuntaan Espanjan luoteisrannikolle 100-luvulla jaa. Tämä Herkuleen torniksi nimetty majakka on maailman vanhin yhä pystyssä oleva majakka. Se on eräänlainen pienennös Faroksen majakasta, 50 metriä korkea eli kooltaan noin puolet muinaisesta Faroksesta, mutta pääpiirteissään samanlainen.

Myös noin 50 km Aleksandriasta itään sijaitseva Faroksen majakan pienoismalli on yhä olemassa. Se on 10 kertaa alkuperäistä pienempi ja rakennettu hautaholvin päälle muistomerkiksi. Siitä näkee, millainen Faroksen majakka oli rakenteeltaan. Siinä ei tosin ole lyhtyä eikä veistoksia ainakaan enää. 

Majakka kuin kakku

Faroksen majakka muistutti hieman kerrostäytekakkua, sillä se koostui kolmesta päällekkäisestä kerroksesta, jotka pienenivät ylöspäin mentäessä. Alin kerros oli neliön muotoinen, noin 60–70 metriä korkea, ja sen kaikki sivut olivat noin 30 metriä pitkiä. Keskimmäinen kerros oli kahdeksankulmainen ja hieman yli 30 metriä korkea. Nämä molemmat kerrokset kapenivat hieman ylöspäin, ja niissä oli ikkunat. Myöhemmin majakkaa kuvanneet taiteilijat ovat lisäilleet siihen kerroksia melko vapaasti, joten Faroksesta on olemassa kuvia jopa 10-kerroksisena. Tämä ei kuitenkaan sovi yhteen aikalaislähteiden tietojen kanssa.

Ylin kerros oli pyöreä ja kapea torni, jota ympäröi joissakin rekonstruktioissa pylväikkö. Katto oli mahdollisesti kartion muotoinen, ja sen huipulla oli suuri patsas, joka esitti luultavimmin merenjumala Poseidonia. Siitä, miten katto, Poseidon ja lyhdyn tuottama kuumuus suhtautuivat toisiinsa, ei ole yksityiskohtaista tietoa. 

Majakkaa oli koristeltu muillakin veistoksilla, jotka esittivät erilaisia meren olentoja. Ne sijaitsivat alimman kerroksen katon nurkissa niissä kohdissa, joihin toisen kerroksen kahdeksankulmainen pohjaratkaisu jätti vapaan tilan. 

Kaikkein tärkeintä Faroksen majakassa oli tietenkin lyhty, johon huomio kiinnittyi jo kymmenien kilometrien päässä merellä. Rakennuksen sisällä oli portaat, jotka veivät huipulle lyhdyn luo. Lähteet eivät kerro tarkasti, mitä polttoainetta lyhdyssä käytettiin, mutta todennäköisimmin se oli jotakin mineraaliöljyä. Lyhtyyn kuului suuri pronssinen kiillotettu heijastinlevy, joka ohjasi valon merelle ja heijasti sen takaisin. 

Niin kuin monien maailman ihmeiden, myös Faroksen majakan kohtaloksi koitui lopulta maanjäristys, sillä kertaa vuonna 796 jaa. Majakkaa yritettiin rakentaa uudelleen, mutta siinä ei onnistuttu kovin hyvin, joten myöhemmät maajäristykset pääsivät hajottamaan sitä vielä lisää. Tuhot johtivat vähitellen raunioitumiseen, ja rauniot puolestaan saivat seistä niillä sijoillaan varsin kauan. Vasta 1470–80 -luvuilla Egyptin mamelukkisulttaani Qãit Bey hyödynsi majakan jäänteitä omaa nimeään kantavan linnoituksen rakentamiseen. Faroksen linnoituksen sisällä on moskeija, joka on rakennettu majakan perustuksille. Sitä ei ole suunnattu Mekkaan päin, kuten yleensä, vaan kaikkiin ilmansuuntiin, kuten majakka.

mamelukki = keskiaikainen sotilaskasti muslimivaltioissa

Miksi Faroksen majakka on erilainen ihme?

Faroksen majakka rakennettiin maailman 7 ihmeestä viimeisenä, ja se oli sen vuoksi muita uudenaikaisempi. 

Sitä pystytettäessä rakennustekniikka oli kehittyneempää kuin vanhempien ihmeiden aikaan. Se rakennettiin aikana, jolloin tieteessä edettiin nopein harppauksin uudesta saavutuksesta toiseen – sen kaupungin edustalle, jossa tieteellisiä voittoja saavutettiin eniten. Aleksandriassa esimerkiksi Maan kiertokulusta esitettiin uusia entistä tarkempia teorioita, ja jopa höyryvoimaa tutkittiin jo siellä, vaikka sen kehittämistä ei pidetty tarpeellisena. Halpaa ihmistyövoimaa kun oli saatavissa riittävästi kaikkiin fyysistä voimaa vaativiin tarpeisiin.

Mikäli matemaatikkojen, fyysikkojen tai filosofien taitoja tarvittiin majakan rakentamisessa, niitä oli ainakin lähellä saatavissa!

Toiseksi Faros on ihmeistä ainoa, joka on suunniteltu pelkästään maallista ja käytännöllistä käyttötarkoitusta varten.

Kaikki muut ovat jumalan kuvia, kuolleiden muistomerkkejä tai jonkin ylvään ja kauniin muiston takia rakennettuja. Majakalla oli aivan arkinen tehtävä suurkaupungin vesiliikenteen palvelemisessa, ja se oli omassa lajissaan uusi aluevaltaus. Kreikkalaiset olivat tosin käyttäneet jo pitkään meriliikenteen ohjaamiseen pylväitä, joiden päässä paloi tuli, mutta Faroksen majakka oli ensimmäinen oikea rakennus, joka oli pystytetty varta vasten antamaan merkkejä laivoille.

Mikä yhdistää…

Halikarnassoksen mausoleumia ja Faroksen majakkaa?

Se, että molemmat syntyivät kaupallisiin tarkoituksiin. Mausoleumi oli osa modernin kauppakaupungin nykyaikaista kuvaa ja majakka tarvittiin suojaamaan Aleksandrian vilkasta kauppaa.

Feidiaan Zeusta, Rodoksen kolossia ja Artemiin temppeliä?

Kaikki liittyvät jumalan palvontaan ja kaikilla on yhteys varhaiseen kristinuskoon.